Maanantaina Berliinissä vuorossa kirjastoseminaari ja suuret juhlat

Maanantaiaamuna heräsimme pää pöppyrässä kaikesta tapahtuneesta ja jäsenet jäykkinä pitkästä urakasta. Hyvän aamiaisen jälkeen hypättiin taas pyörän satulaan ja lähdettiin polkemaan kaupungin läpi konferenssipaikalle. Matka  ei ollut kuin kymmenisen kilometriä, mutta välillä se nostatti hiuksia pystyyn, kun taiteilimme bussien ja rekkojen kanssa samoilla väylillä. Ja kuumakin taas tuli.

Yliopistossa odotti innokas saksalainen seminaarijoukko. Keskittymiskykyni ei ollut parhaimmillaan, ja siirsin välillä muutamat blogitekstit verkkoon, koska täällä vihdoin yhteydet toimivat. Professori Kaltenbrunnerin esityksestä kirjastotilasta ja julkisesta tilasta pidin kovasti. Iltapäiväksi jakaannuimme ryhmiin. Olin ehdottanut yhdeksi aiheeksi kommunikointia asiakkaiden kanssa, ja jouduin vetämään tätä ryhmää. Sain samalla tilaisuuden mainostaa Hämeenlinnan verkkokirjastoa ja sosiaalisen median hankettamme. Ryhmässä oli henkilöitä Saksasta, Ruotsista ja Suomesta ja keskustelua käytiin vilkkaasti.

Seminaarin jälkeen lähdimme porukalla Tempelhofin lentokenttäalueelle, jossa vietimme yhteistä juhlailtaa saksalaisten kollegojen kanssa. Tempelhofin käyttö lentokenttänä on lopetettu muutama vuosi sitten. Tällä kentällä on hyvin maineikas historia. Lentokenttä perustettiin 1920-luvulla, miltä ajalta ovat peräisin kentän komeat rakennukset. Tempelhofista lähti ensimmäinen mannertenvälinen lento Amerikkaan. Kenttä oli aikoinaan yksi Euroopan vilkkaimmista kentistä. Kenttäalueen tulevaisuudesta käydään nyt kovasti keskustelua. Alue tulee säilymään suurelta osin virkistyskäytössä. Oli hauskannäköistä, kun pyöräilijöitä ja juoksijoita kiersi entisiä kiitoratoja pitkin.

Meitä varten oli pystytetty juhlatelttamme, jonne oli tuotu penkkejä ja pöytiä. Paikalliset olivat järjestäneet paikalle maittavan ruokatarjoilun sekä runsaasti juotavaa. Paikalle tuli myös suomalaisen kirjastoautoja valmistavan tehtaan Kiitokorin edustajat, jotka olivat sponsoroineet Cyc4Lib-tapahtumaa. He saapuivat paikalle upouudella Bremenin kaupunginkirjaston tilaamalla kirjastoautolla. Yhtäkkiä paahtavan helteen katkaisi valtaisa ukkonen ja sadekuuro. Onneksi teltan sisällä oli kuivaa. Sade ei tunnelmaa pilannut, pikemminkin päinvastoin. Paikallinen bändi soitti menevää tanssimusiikkia ja ihmiset iloitsivat toistensa seurasta. Katsoimme kaikki Kirjastokaistan tekemät yhdeksän matkavideota suurella innolla taputtaen ja hurraten. Järjestäjille jaettiin monenlaisia lahjoja, mikä aiheutti taas suuria riemunpurkauksia. Sade loppui, minkä jälkeen ilma oli ihanan raikasta. Kymmenen jälkeen lähdettiin Kreutzbergin suuntaan etsimään kapakkaa, jonne mahtuisi pari-kolmekymmentä henkeä vielä juhlimaan, sillä emme halunneet vielä erota toisistamme. Sopiva paikka löytyikin ja niin jatkettiin iltaa vielä myöhään yöhön riemukkaissa ja myös kovin haikeissa tunnelmissa. Matka alkoi olla lopuillaan.

Ajelua päivälle tuli n. 28km.